Vajaa vuosi eron jälkeen tapasin maailman upeimman ihmisen. Meistä tuli kaverit, parhaat kaverit, ystävät ja sittemmin aviopari alle kaksi vuotta ensikohtaamisesta. En olisi ikinä uskonut pystyväni etenemään suhteessa niinkin nopeaa huonojen kokemusteni jälkeen. En olisi ikinä uskonut, että kykenen rakentamaan luottamuksen niinkin nopeasti luottamuksen murennuttua kaikkeen muutamia vuosia aikaisemmin. Mutta tässä ollaan ja syy siihen on maailman paras kumppani, omiin kokemuksiini pohjaten versio 2.0. kaikesta.
Oli Toukokuu 2018. Vesistöt olivat sulaneet ja olin lähtenyt ystäväni kanssa laskemaan koskia tuntemattoman porukan kassa. Samaiseen paikkaan oli eksynyt tämä maailman upein mies, jonka kanssa satuimme samaan porukkaan. En hakenut parisuhdetta, en etsinyt kumppania ja ajanvietto tuntemattomalla porukalla oli vaikeuksien jälkeen vapauttavaa. Suurin osa ihmisistä ei tuntenut minua, eikä tiennyt vatsaongelmista eikä erostani mitään. Laskin koskia ensimmäistä kertaa elämässä. Se oli tavallaan unelmieni täyttymys, asia jota olin halunnut, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta aikaisemmin toteuttaa. Syy miksi lähdin retkelle, oli melonta. Syy miksi mieheni lähti reissulle oli melonta. Yhteinen mieltymys yhdisti meitä ja me kohdattiin täysin sattumalta. Siitä lähti meidän yhteinen taivat, johon on mahtunut paljon hyvää.
 |
| Eka yhteiskuva 10.5.2018 |
Tiedätkö sen tunteen, kun asiat loksahtavat paikoilleen. Asiat vaan toimivat. Olin elänyt toimimattomassa suhteessa vuosia ja tiesin miltä vaikeudet tuntuvat. Kaiken jälkeen ei ollut vaikea tarttua tilaisuuksiin mitä eteen tuli eikä onnen vastaanottaminen ollut vaikeaa. Mennyt elämä opetti arvostamaan niitä hyviä asioita ja mahdollisuuksia mitä sain.
Kommentit
Lähetä kommentti